Blogiarkistot

Aiheiden etsintää

Kuten ehkä olette huomanneet, bloggaamisen rutiini on ikään kuin hukassa. Tämän asian korjaamista silmälläpitäen olen miettinyt, minkälaiseen kelkkaan seuraavaksi hyppään ja miten tästä kelkkailusta raportoisin. Jokin syömisteemainen juttu tai sitä läheltä liippaava aihe se varmaan olisi. Nyt kysynkin teiltä lukijoilta, kiinnostaisiko teitä lukea jostakin seuraavista aiheista:

1. Tekstejä aiheesta ”mitä vegaani syö?” (esim. ”mitä vegaani syö, kun laiskottaa?”, ”mitä vegaani syö ulkona?”, ”mitä vegaani tarjoaa sekaaneille?”) Ainakin tämänsuuntaisilla hauilla päädytään tähän blogiin.

2. Syömiseni ja juomiseni vaikka viikon ajalta sanoin ja huonoin valokuvin esitettynä. Tämä voisi saada minut taas miettimään syömisiäni. Viime aikoina en ole kauheasti jaksanut miettiä.

3. Syömishistoriani. Tämä voisi auttaa minua uskomaan, että tilanteeni on itse asiassa parempi kuin se tuntuu olevan.

4. Jotain mielenkiintoisempaa, mitä?

Tarkoitukseni olisi kirjottaa myös vaatteiden itse ompelemisesta ja siihen liittyvistä asioista, mutta sitä en voi tehdä, ennen kuin opin itse jotain kertomisen arvoista.

Vastata saa, ja jos ette vastaa, en vastaa sisällöstä.

Mainokset

Mitä vegaani syö reissussa?

Sain onnekseni tilaisuuden viettää kolmisen päivää kaukana arjesta.  Tämä tapahtui paikassa, jossa en ollut käynyt koskaan aiemmin. Minua oli kehotettu varaamaan eväitä ja muutenkin olen tottunut siihen, että uusiin paikkoihin mennessä on varmuuden vuoksi hyvä ottaa jotain syötävää, että pärjään, jos ruoasta vastaavat henkilöt eivät ihan tajua tätä vegaanijuttua. Yleensä reissut ovat olleet tämänkertaista lyhyempiä, joten eväiden merkitys ei ole ollut näin suuri. Nyt eväinäni oli:

  • peruna-purjokeittoa annospusseissa (paikallisesta ituhippikaupasta)
  • tomaatti-basilikakeittoa annospusseissa (samasta ituhippikaupasta)
  • omena-kanelikeittoa annospusseissa (saa ihan peruskaupasta)
  • pikapähkinäpuuroa annospusseissa (myöskin ihan peruskaupasta)
  • viinirypäleitä
  • leipää
  • banaaneja
  • Pandan vegaanista tummaa suklaata.

Viimeksi mainituista eväistä syntyy, kuten jotkut tietävätkin, maailman paras leirijälkiruoka, notskibansku. Kaikki eivät ehkä tunne tätä kulinaristista elämystä, joten valotan termiä ja kerron, että notskibansku tehdään siis banaanista, jonka kylkeen tehdään viilto ja tämä viilto täytetään suklaapaloilla. Koko hoito kääritään folioon ja paistetaan grillillä (ja se maistuu niin hyvältä kuin maistuu luultavasti siksi, että sitä syö niin harvoin.)

Loppujen lopuksi eväistä jäi syömättä suuri osa, mikä on tietysti parempi kuin se, jos eväät olisivat loppuneet kesken. Tosin, jos olisin miettinyt eväitä ja niiden ravitsevuutta enemmän, olisin luultavasti varannut eväiksi esimerkiksi pähkinöitä ja jonkin sortin välipalapatukoita, ehkä myös jotain energiapitoisia superfoodeja. Silloin pärjäisi vielä helpommin, ei tarvitsisi kuin pestä kädet ja avata pussi tai repäistä kääre auki.

Jos teillä on lyömättömiä ideoita helposti alkeisissakin olosuhteissa valmistuvista ja lämpimässä säilyvistä eväistä, kommentit ovat varsin tervetulleita. On näitä reissuja myöhemminkin tulossa, tai ainakin toivon niin.

Pääsinpä sitten lukemisen vauhtiin

Nyt voisi kyllä sanoa, että olen ihan oikeasti ylittänyt itseni. Sain nimittäin luettua juuri toisen kirjan (okei, se oli lyhyt lasten-/nuortenkirja, mutta lasketaan se silti). Kirja on Johanna Lähteenmäen Marenkikeiju. En selkeästi kuulu kohderyhmään, mutta se ei tarkoita, etten pitäisi kirjasta. Tunnistan itsessäni sen minussa yhä asuvan tytön, joka olisi aikoinaan ollut kohderyhmää. Tunnistan kiusatuksi tulemisen, ruoalla lohduttautumisen, ihmissuhdekuviot ja niiden sekavuuden. Ajatukset siitä, kelpaanko omana itsenäni ja voiko ihmisiin ylipäänsä luottaa.

Kirjassa on jotain herkkää, jotain todella kipeää ja kaihoisaa. Pidän kirjan kielestä, siitä, miten päähenkilön havaintoja kuvataan — pidemmässä kirjassa tyyli olisi kyllä epäilemättä alkanut ärsyttää, mutta tähän se sopi.

Pitää ehkä käydä kirjastossa useammin ja myös käyttää erilaisia hakusanoja ja niiden yhdistelmiä, tämäkin kirja oli nimittäin peräisin samalta kirjastoreissulta kuin edellinen kirja, josta kirjoitin, hakusanana jälleen ”lihavuus” tai jotain sensuuntaista.

Nyt, kun pääsin vauhtiin, voisin yrittää jatkaa tällä kirjojen lukemisen polulla. Lukuvauhdista en tosin mene sanomaan mitään. Katselin kirjahyllyäni ja löysin sieltä seuraavat (blogin teemaan jollakin tavalla liittyvät) kirjat:

Olisiko jollakulla antaa suositusta siitä, mihin noista kannattaisi ensimmäisenä paneutua? Tai onko teillä suositella minulle muita lihavuuteen, syömiseen ja kehollisuuteen liittyviä kirjoja? Myös aiheeseen liityviä elokuvia, sarjakuvia ja niin edelleen saa suositella.