Sellainen

Jokaisessa työpaikassa tuntuu olevan vähintään yksi Sellainen. Tämä Sellainen on useimmiten keski-ikäinen tai sitä vanhempi, yleensä miespuolinen ihminen, jonka mielestä työtovereiden vartaloita on aiheellista kommentoida päin kasvoja ja selän takana ja miettimättä ollenkaan, miltä kommentointi kohteesta tuntuu.

Tänään kohtasin uuden työpaikkani Sellaisen tupakkapaikalla. Hän istui minua vastapäätä, sytytti tupakkansa, katsoi minua ja kysyi: ”Oletko sinä mielestäsi lihava?”

Vastasin luonnollisesti, että olen, jolloin hän totesi: ”Sen olet näköinenkin.”

Siis mitä? Näytän siltä, että olen mielestäni lihava? Vai näytän lihavalta? Mitä järkeä tuollaisessa kysymyksessä on, kun kukaan paikallaolija ei voi olla huomaamatta, että kyllä, minä olen lihava?

Hetken päästä Sellainen sanoi, ettei tarkoittanut loukata ja toivoi, etten loukkaantuisi hänen sanoistaan. En loukkaantunut, mutta tiedän monia ihmisiä, joita tuollainen tarkasteltavaksi ottaminen loukkaisi syvästi. Ja jos Sellaisella olisi vähänkään tunneälyä, hän ymmärtäisi itsekin, ettei tuollainen kommentointi ole asiallista.

Olen miettinyt, miten tuollaisissa tilanteissa pitäisi toimia. Pitääkö minun olla se Leppoisa Lihava ja Koominen Läski, jolle saa sanoa vaikka mitä törkeyksiä ja joka vain nyökkäilee, että kyllä, elän pullalla ja sipseillä, ja juon janooni rypsiöljyä ja enkö olekin lihava, groteski suorastaan? Vai pitääkö minun olla Valistaja, joka selittää, että lihavuuden ja terveyden väliin ei voi asettaa yhtäsuuruusmerkkiä ja ettei kehojen kommentointi ole kohteliasta? Vai pitäisikö minun olla jotain ihan muuta?

Onnekseni tupakkapaikalla oli meidän lisäksemme yksi ihminen, joka tunsi Sellaisen paremmin ja sanoi tälle suoraan, että noin ei saa sanoa. Tämä kolmas ihminen pyysi minulta vielä anteeksi Sellaisen puolesta tämän lähdettyä ja sanoi, että Sellainen nyt on sellainen. Tuntui todella hyvältä huomata, että joku on minun puolellani ja ajattelee, miltä minusta tuntuu.

Mainokset

Posted on heinäkuu 12, 2013, in yleinen and tagged , , , , . Bookmark the permalink. 7 kommenttia.

  1. Löysin blogisi kun julkaisit edellisen tekstin ja olin pöyristynyt. Tiesin, että maailma on tyly paikka erilaisille, tiesin, että vihapuhe netissä on harmillisen helppoa anonyyminä ja yleistä myös. Mutta että omalla nimellä ja naamalla kommentoidaan toisen ulkonäköä Twitterissä (Marion Bartolli) ja sitten naamakkain – kuten tänään kirjoitit. Mikä ihme meitä ihmisiä vaivaa? Minne ne käytöstavat ovat hävinneet?

    Luin sitten tässä välissä koko blogisi ja haluan sanoa, että annoit paljon ajattelemisen aihetta. Sinua on mukava lukea, aion pysytellä linjoilla!

    • Kunpa tietäisikin, mitä käytöstavoille ja asiallisuudelle on käynyt. Kai kyse on oman egon pönkittämisestä ajatuksena, että jos pystyn pilaamaan jonkun ihmisen päivän, se jotenkin tekee minun päivästäni paremman. En osaa sanoa, kun en ymmärrä.

      Kiitos kauniista sanoista 🙂

  2. Minä myös olen ollut yhden tuollaisen tyypin työkaveri ja hän oli kyllä jännä tapaus. Minut hän tuomitsi vain rumaksi ja läskiksi, olin ilmeisesti arvoton tarkemmalle erittelylle, mutta jotkut naiset saivat kyllä niin yksityiskohtaisen analyysin, että oksat pois! En koskaan ymmärtänyt, mikä sai hänet tekemään sen… Ja hän löysi vikoja minusta ihan näteistäkin naisista. Itse hän oli kasvoiltaan tavis, mutta ylipainoa oli runsaasti. Minusta tuntuu, että hänelle se oli vain keskustelua ja vielä ihan sopivaa käytöstä!

    Kirjoitat muuten hyvin ja mielenkiintoisesti. Ja osuvasti. Monet kuvailemasi kokemukset on minullekin tuttuja. :/

    • No mutta onhan itsestään selvää, että naisten tulee näyttää kauniilta, jotta miehillä olisi silmänruokaa. (/sarkasmi) Olen miettinyt, olisiko jatkuva naisista ja heidän ulkonäöstään puhuminen jonkinlaista heteromiesidentiteetin pönkittämistä.

      Kiitos ja olen pahoillani.

      • Minä olen pannut ihmetyksekseni merkille saman asian: miehet katsovat asiakseen ja luvalliseksi kommentoida naisten ulkonäköä vaikka heissä itsessä olisi kuinka paljon kritisoimisen varaa.

        Mistä ihmeestä tämä kertoo? Siitäkö, todellakin, että naisen kuuluu vain olla kaunis ja miehen – no – vaikkapa vahva ja älykäs, ulkonäöstä viis. Vai siitä, että miehiä ei punnita samoilla kriteereillä kuin naisia? Jotenkin tähän tulokseen olisi helppo tulla, kun katsoo julkisuudessa esiintyviä pareja, joissa nainen on huoliteltu ja edustava ja mies kaljamahainen tumpelo. (No, näissä tapauksissa rahalla lienee erityinen merkitys…)

        Mutta mietin silti, että miehiä ja naisia taidetaan arvostella eri asteikolla. Ja onko se sitten reilua!?!

      • Ei, ei se ole reilua, ei minusta miehille, joiden pitää ilmeisesti olla jotain alfauroksia, eikä varsinkaan naisille, jotka eivät oikein voi edes kommentoida miesten asiatonta käytöstä, jos eivät halua ”tyhjästä nalkuttajan” mainetta.

        En tiedä, mitä me naiset voimme tehdä asialle, ja se kai ongelman ydin onkin, että me emme naisina voi herättää miehiä tajuamaan, että tuollainen kommentointi ei ole asiallista.

        Onneksi on myös sellaisia miehiä, jotka ymmärtävät, ettei naisille(kaan) saa sanoa ihan mitä tahansa.

  1. Päivitysilmoitus: Kaksoset | Oikein tosi lihava

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: